Tekoäly on noussut yritysjohtajien agendalle kärkipaikalle. Moni miettii kuitenkin väärää kysymystä. Sen sijaan, että pohdit, kannattaako tekoälyyn panostaa, kysy mieluummin: miten saan siitä sekä nopeita tuloksia, että pitkän aikavälin kilpailuetua?

Tämä opas auttaa rakentamaan toimivan kokonaisuuden: saat käytännön parannuksia arkeen, laajennat liiketoimintaasi uusille alueille ja varaudut tulevaisuuden mullistuksiin.

‍

Miksi tarvitset sekä varmoja voittoja, että rohkeita kokeiluja?

Johtajan dilemma on tuttu: kvartaalitulokset pitää toimittaa, mutta samalla täytyy investoida asioihin, jotka tuottavat ehkä vasta vuosien päästä. Tekoälyn kohdalla tämä korostuu, sillä mahdollisuudet ovat valtavat, mutta oikea suunta voi olla hämärän peitossa.

‍

‍

Tekoäly on kuin sähkö tai internet aikoinaan - yleiskäyttöinen teknologia, joka lopulta muuttaa kaiken.

Kysymys ei ole siitä, otetaanko tekoäly käyttöön, vaan mihin ongelmiin se sopii juuri teidän firmassanne. Siksi yksittäiset kokeilut eivät riitä. Tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa riskit on hallinnassa ja suunta selkeä.

‍

Kolmenlaiset hankkeet tasapainoiseen salkkuun

Fiksu tekoälystrategia ei laita kaikkia munia samaan koriin. Se jakaa panostukset kolmeen luokkaan, joilla jokaisella on oma roolinsa.

‍

‍

Jako 70-20-10

Toimiva tekoälysalkku jakautuu näin:

• 70% perusparannuksiin - Varmoja juttuja, jotka tehostavat nykyistä toimintaa
• 20% kasvuhankkeisiin - Uusia ansaintamalleja ja lisäarvoa asiakkaille
• 10% läpimurtoihin  - Rohkeita kokeiluja, joista yksikin onnistuessaan voi mullistaa koko toimialan

Nämä prosentit ovat suuntaa-antavia. Kasvuyhtiö voi jakaa korinsa vaikkapa 20-50-30, kun taas vakavarainen pankki tyytyy ehkä 80-15-5 allokaatioon. Oleellista on, että jako on harkittu ja strategian mukainen.

Jokaiselle hankkeelle pitää olla selkeä liiketoiminnallinen peruste: säästääkö se rahaa, tuoko kasvua, pienentääkö riskejä vai parantaako asiakaskokemusta? Jos ei mitään näistä, niin miksi sitä tehdään?

‍

Perusparannukset: Arjen tehostajat (70%)

Nämä hankkeet ottavat hyväksi havaitun teknologian ja soveltavat sitä nykyisiin prosesseihin. Tulokset näkyvät kuukausissa, ei vuosissa. Nämä ovat turvallisia panostuksia, jotka maksavat itsensä takaisin ja rahoittavat muut kokeilut.

‍

‍

Käytännön esimerkki: JP Morganin tekoäly käy läpi lainasopimukset sekunneissa, kun ennen siihen meni 360 000 työtuntia vuodessa. Ei mitään mullistavaa - sama työ vain tehdään nopeammin ja halvemmalla. Tällainen on tyypillinen perusprojekti: varma tekniikka, selvä hyöty ja samalla opitaan lisää.

‍

Nämä hankkeet toimivat myös oppimisalustoina. Ensimmäinen paljastaa datan laatuongelmat, toinen testaa muutosjohtamista, kolmas rakentaa edellisten päälle.

Kannattaa aloittaa prosesseista, joissa on paljon toistoa tai kalliita työvaiheita: saat nopeita voittoja, jotka luovat uskoa jatkoon. Mutta huomaa tämä: priorisoi sellaisia perushankkeita, jotka avaavat monta ovea kerralla. Kun rakennat kunnon asiakasdatajärjestelmän, se ei vain paranna markkinointia, vaan se mahdollistaa personoinnin, ennustamisen ja riskienhallinnan läpi firman. Tällaiset hankkeet kannattaa tehdä ensin, vaikka välitön tuotto olisikin vaatimaton.

‍

Kasvuhankkeet: Uuden liiketoiminnan rakentajat (20%)

Kasvuhankkeet luovat uutta liiketoimintaa tai lisäarvoa nykyiseen. Riski on kohtuullinen, mutta onnistuessaan ne avaavat uusia markkinoita ja ansaintamalleja.

‍

‍

Käytännön esimerkki: Netflixin suosittelujärjestelmä ei tehnyt vain striimausta tehokkaammaksi (se olisi perusparannus). Se sai ihmiset katsomaan enemmän, vaihtamaan harvemmin kilpailijalle ja maksamaan enemmän kuukausimaksua. Tekoäly teki palvelusta koukuttavamman - tämä on kasvuhanke, joka laajentaa bisnestä.

‍

Menestys vaatii yhteistä infraa, ei irrallisia saarekkeita. Rakenna kunnon data-alusta, jota kaikki hankkeet voivat hyödyntää. Säästät rahaa, nopeutat kehitystä ja varmistat yhtenäisyyden.

Samoin teknologia- ja liiketoimintapuolen pitää tehdä tiivistä yhteistyötä. Ei riitä, että jokin on teknisesti mahdollista - asiakkaiden pitää olla valmiita maksamaan siitä. Testaa konseptit ensin muutaman avaanasiakkaan kanssa.

‍

Läpimurrot: Tulevaisuuden tekijät (10%)

Läpimurtohankkeet ovat suuria riskejä ja mahdollisesti valtavia voittoja. Autonomiset järjestelmät, mullistavat tekoälysovellukset, täysin uudet liiketoimintamallit. Useimmat epäonnistuvat, mutta yksi osuma voi muuttaa koko pelin.

‍

‍

Käytännön esimerkki: Lovable loi olemassa olevien kielimallien päälle palvelun, joka rakentaa valmiita ohjelmistoja pelkän sanallisen kuvauksen perusteella. Tämä ei paranna koodausta - se poistaa sen kokonaan ja tuo sovelluskehityksen lähemmäksi muitakin ihmisiä.

‍

Toimi kuin sijoittaja: monta pientä panostusta, selvät välitavoitteet, valmius lopettaa tai kääntää suuntaa. Tavoite ei ole nopea tuotto, vaan oppiminen ja valmistautuminen alan murrokseen.

Harkitse innovaatiolaboratoriota tai yhteistyötä startuppien kanssa. Näin pääset käsiksi huippuosaamiseen häiritsemättä päivittäistä bisnestä.

‍

Miksi perinteiset mittarit eivät toimi läpimurroissa?

Eri hankkeet vaativat erilaista arviointia. Jos mittaat läpimurtohankkeita pelkällä tuottoprosentilla, ne kuolevat alkuunsa. Jos taas et mittaa perusparannuksia kunnolla, rahat valuvat hukkaan.

‍

‍

• Perusparannukset: Klassiset mittarit, kuten takaisinmaksuaika, nykyarvo, tuottoprosentti. Selkeät laskelmat ja vertailu muihin investointeihin.
• Kasvuhankkeet: Yhdistelmä talouslukuja ja strategisia mittareita, kuten markkinaosuutta tai asiakastyytyväisyyttä.
• Läpimurrot: Tekninen toteutettavuus, oppimisarvo ja mullistava potentiaali. Anna insinöörien arvioida nämä, ei vain bisnespuolen.

Muista tämä: priorisoi kaikkialla hankkeita, jotka rakentavat perustaa tuleville. Kunnon dataputket, käyttökelpoiset tekoälymallit ja skaalautuvat järjestelmät maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin, kun ne mahdollistavat kymmeniä tulevia hankkeita.

‍

Miten organisoit tekoälyhankkeet?

Liiketoimintayksiköt ovat hyviä perusparannuksissa, mutta harvoin synnyttävät läpimurtoja. Tuotekehitys puolestaan taas saattaa olla irti bisneksen realiteeteista, mutta siellä syntyvät jännimmät ideat.

‍

‍

Läpimurtohankkeille kannattaa perustaa oma yksikkönsä, jolla on suora yhteys johtoon ja vapaus kokeilla. Mutta pidä yhteys bisnekseen, ettei synny norsunluutornia.

Perus- ja kasvuhankkeet kuuluvat niille yksiköille, jotka hyötyvät niistä. Näin varmistetaan sitoutuminen ja käyttöönotto. Ilman bisneksen omistajuutta saat vain "onnistuneita pilotteja", jotka eivät koskaan leviä.

Toimiva malli on keskitetty osaamiskeskus, joka tukee yksiköitä niiden omissa hankkeissa. Saat teknisen osaamisen ja liiketoimintaymmärryksen kohtaamaan.

‍

Strategiasta käytäntöön

Tekoälysalkku on kuin sijoitussalkku: hajautettu, säännöllisesti tasapainotettu ja markkinatilanteen mukaan säädetty. Harkitulla rakenteella saat tuloksia tänään ja varmistat aseman huomenna.

Aloita kartoittamalla nykyiset hankkeesi. Mitkä ovat perusparannuksia, mitkä kasvuhankkeita, mitkä läpimurtoja? Miten ne kytkeytyvät strategiaasi? Jos jokin hanke ei sovi mihinkään lokeroon tai ei palvele selkeää tavoitetta, lopeta se.

Muista: jokaisen hankkeen pitää opettaa jotain. Rakennat samalla infraa, osaamista ja prosesseja tulevaa varten.

Tie vaatii rohkeutta panostaa epävarmaan samalla kun pyörität arkea. Mutta kun salkku on tasapainossa, hallinto kunnossa ja mittarit kohdallaan, saat sekä nopeita tuloksia että pitkän aikavälin muutoksen.

Onko sinun tekoälystrategiasi kunnossa? Muutos alkaa siitä, että ymmärrät missä olet ja tiedät minne olet menossa.