Tekoäly lupaa mullistaa bisneksen, mutta totuus on karu, sillä useimmat tekoälystrategiat eivät koskaan lunasta lupauksiaan. Syy on usein sama: organisaatiot eivät osaa kääntää strategiadokumentteja konkreettisiksi tuloksiksi.
Vika ei ole tekoälystrategiassa tai teknologiassa – vaan siinä, miten johtajat lähestyvät tekoälyä.
Satojen organisaatioiden kanssa työskenneltyämme olemme tunnistaneet viisi ratkaisevaa asiaa, jotka erottavat onnistujat epäonnistujista. Näiden ymmärtäminen ajoissa voi ratkaista, syntyykö muutosta vai pettymystä.

Komean Power Point -esityksen tekeminen on tekoälymatkan helpoin osuus. Varsinainen työ alkaa sen rakentamisen jälkeen ja on jatkuvaa ymmärryksen, yhteisen näkemyksen ja innostuksen rakentamista läpi organisaation.
Tekoälystrategia kehittyy jatkuvasti ja sitä myös tulisi uudelleenarvioida säännöllisesti. Liiketoimintatarpeet muuttuvat ja teknologia kehittyy vauhdilla. Jos tekoälystrategiaa ja sen jalkauttamista ajattelee kertaprojektina, mennään nopeasti metsään.
Miten toimia?
Käsittele tekoälytiekarttaasi kuin tuotekehityksen backlogia, ei kiveen hakattua aikataulua. Järjestä neljännesvuosittain "AI-strategiasprinttejä", joissa käyt päivität AI-portfoliosi vastaamaan liiketoiminnan tavoitteita tai esimerkiksi vastamaan uusiin säädöksiin. Näin strategia pysyy relevanttina ja mukautuu tilanteeseen.

Parhaat tekoälystrategiat eivät vain tehosta nykyisiä prosesseja, vaan ne mahdollistavat liiketoiminnan tekemisen ihan uudella tapaa. Jos näet tekoälyn vain teknologiana, menetät sen suurimman potentiaalin. Ajattele mieluimmin isosti. Kehystä tekoälyhankkeet osaksi isompia liiketoimintatavoitteita tai törkeitä lupauksia.
Esimerkkejä ihan oikeista tekoälystrategioista:
Pointti on nähdä tekoäly muutoksen mahdollistajana, ei vain pienen parannuksen työkaluna.

Ei riitä todistaa, että tekoäly toimii teknisesti. On houkuttelevaa innostua teknisistä ominaisuuksista, kuten koneoppimismallin ennustetarkkuudesta tai viimeisimmän algoritmin hyödyntämisestä liiketoimintaongelmaan.
Tärkeämpää on näyttää, miten se vaikuttaa keskeisiin mittareihin kuten liikevaihtoon, katteeseen ja asiakaskokemukseen. Jokainen tekoälyhanke täytyy ankkuroida konkreettiseen liiketoiminnalliseen tulokseen.
Määrittele jokaiselle käyttötapaukselle konkreettiset tavoitteet:
Aloita kiireellisimmistä liiketoimintahaasteista, älä tekoälyn teknisistä mahdollisuuksista.

Maailman fiksuinkaan tekoälymalli ei korjaa rikkinäistä työprosessia tai siiloutunuttta organisaatiota. Monet johtajat lankeavat ansaan, että paras teknologia tuo automaattisesti menestystä.
Tekoälyhankkeiden onnistuminen riippuu enemmän ihmisistäsi ja sisäisistä prosesseistasi kuin itse teknologiasta. Samoin kultturivelka kasvaa paljon nopeammin kuin tekninen velka.
Onnistuneet strategiat huomioivat kolme kriittistä elementtiä:

Hienoinkin tekoälyjärjestelmä on arvoton, jos ihmiset eivät käytä sitä tai käyttävät väärin. On ratkaisevaa miettiä, miten uudet tekoälypohjaiset prosessit integroidaan ja miten ne muokkaavat työtapoja. Tarvitaan ennakoiva suunnitelma organisaatiomuutokselle.
Vältä yleinen "viimeisen mailin kuilu", jossa loistava teknologia epäonnistuu huonon käyttöönoton takia. Varaa 25-30% koko tekoälybudjetistasi muutostoimiin kuten koulutukseen, viestintään ja prosessien uudistamiseen.
Kyse ei ole vain uusien työkalujen kouluttamisesta. Kyse on työn tekemisen, päätöksenteon ja menestyksen mittaamisen perusteellisesta uudelleenajattelusta tekoälyn tukemassa organisaatiossa.
Tie tekoälyn menestykseen ei löydy teknisistä määrittelyistä tai toimittajien esityksistä - se löytyy rehellisistä keskusteluista organisaatiosi haasteista, kyvykkyyksistä ja tavoitteista.
Nämä viisi totuutta antavat raamit näille keskusteluille:
Organisaatiot, jotka ymmärtävät ja toimivat näiden totuuksien mukaan, eivät vain onnistu tekoälyn käyttöönotossa, vaan ne käyttävät sitä luomaan kestäviä kilpailuetuja.
Loppujen lopuksi paras tekoälystrategia on se, joka toteutuu.





